Laita Javascript päälle!

Perhe-Mälaren plaanaten ja putputtaen

Miehekkäämpi edellinen miehistö poistui Split Potilta laukkuineen Siljan terminaalia kohti jo sunnuntai-iltana, joten Simo jäi yksinään Tukholmaan odottelemaan perheensä saapumista samaiseen terminaaliin seuraavana aamuna. Moinen yhden illan odotteluaika tarjosi houkuttelevan mahdollisuuden pitkälle kamerakävelylle veneilysuunnitelmissa olleille Mäleren-kanavan suluille. Heinäkuisen eläväistä Tukholmaa oli miellyttävä lompsottaa sukattomin sandaalein kilometritolkulla. Muistoksi dallailusta jäi kameralle tallennettujen näkymien lisäksi Ruotsin suurin rakko jalkapohjaan.

22.7. Tukholma

Heräsin Standvägenillä upeaan auringonpaisteeseen, ja lähdin jonottelemaan Kungliga Motorbåt Klubbenin ainoaan suihkuun. 350 kruunun yöpymismaksullaan laituri on kallein kokemani, mutta ainakaan suihku- ja wc-fasiliteettien kapasiteetti ei vastaa hintaa. Aamusuihkuttelun jälkeen otin rakkoisesti hanganneen jalkapatikan vastaanottamaan perhettä Siljan terminaaliin. Riemukkaan jälleennäkemisen jälkeen otimme kyydissä seuranneiden isovanhempien kanssa tuplahintaisen ukotustaksin takaisin Strandvägenille. Mukana seuranneen järkyttävän matkatavaramäärän laiturin loppupäähän kärrättyämme suuntasimme Gröna Lundin huvipuistoon. Aaron laitehurjasteluiden jälkeen isovanhemmat suuntasivat paluulaivalle, ja meidän perhe kaupungille ruokapaikkaa etsimään.

23.7. Tukholma – Slandö Kalv

Varsinaisen veneilyn starttiaamu avautui selkeästi edellisiä päiviä harmaampana ja tuulisempana. Veneilytunnelma oli kuitenkin korkealla, kun Split Pot lähti suuntaamaan ensimmäistä sulku- ja järvietappiaan kohti. Putputtelimme kuuliaisesti rajoitusten mukaan Tukholman läpi kanavaa pitkin sulkuja kohti, vaikka paikalliset eivät näyttäneetkään nopeusrajoista juuri välittävän. Sulkuportti avautui sopivasti muutaman minuutin odottelun jälkeen. Tartuimme veneen molemmista päistä reunalla roikkuneista pitelyköysistä kiinni. Sulutus oli ohi ennen kuin pientä, noin puolen metrin nousua huomasikaan. Sulkumaksuakaan ei näköjään ylöspäin mentäessä kyselty.

Sulun jälkeen nopeusrajoitusta, kapeaa ränniä ja kaupunkimaista asutusta tuntui riittävän merimailitolkulla. Kun järvi vihdoin avartui ja pääsimme plaanaamaan, saimme yllättyä järveksi yllättävän pompottavasta aallokosta. Järven tarjoamaa ainoaa rännisuuntaa pitkin liikuskellut reilu metrinen etuviisto aallokko roiskutti vettä näkökenttään siinä määrin, että kurssin tarkkailu ja penkillä pysyminen oli plaanivauhdissa normaalia työläämpää. Onneksi etukäteen valitsemamme pieni Slandö Kalv -saari lähestyi nopeasti, ja pääsimme sen ja Sländön pääsaaren muodostaman salmen suojaan ihmettelemään viimeisimpien jäljellä olleiden laituripaikkojen vaikeustasoa.

Takimmaisille paikoille piti selviytyä molemmin puolin sijainneiden venerivien ankkuriköysien muodostaman kapenevan hämähäkinseitin läpi ja onnistua kääntämään vene paikoillaan matalassa vedessä samalla, kun heittää oman ankkurinsa soppaan. Selviydyimme rantautumisesta kuitenkin kunnialla, ja pääsimme tutkailemaan ensimmäistä Split Potilla huiputtamaamme järvisaarta. Venekerhon omistamassa, mutta järkevästi maksua vastaan vieraille avatussa saaressa oli tarjolla ruotsalaista yhteisöllisyyttä pitkien, yhteen vedettyjen illanviettopöytien muodossa, asialliset leikkipaikat Aarolle ja korkea, liputettu maisemakallio. Saaren mieltä ylentävimmäksi puuhaksi totesimme kuitenkin  100 kruunun kohtuuhintaisen tunnin saunavuoron. Upeasta rantasaunasta pääsi pulahtamaan lämpimään Mälareniin. Valitettavasti suihkun vesi ei ihan samoille lämpötiloille yltänyt, ja Aarolle taisi jäädä pelkotila kylmiin suihkuihin. Loppureissun hän yritti kovasti vältellä joutumasta vastaaviin.

24.7. Slandö Kalv – Strangnäs

Mälaren-aamu numero 2 valkeni selkeästi edellistä kirkkaampana ja tyynempänä. Mieli oli siis korkealla, kun jatkoimme matkaa kohti seuraavaa stoppia, Strangnäsin pikkukaupunkia. Plaanailimme pääsääntöisesti suomalaisen pusikkoista muistuttavia järvimaisemia. Mälaren-ajelu on kohtuullisen huoletonta, sillä tyypillisesti syvyyttä riittää 20 – 40 metriä jo melko läheltä rantaa, ja kivet ovat harvemmassa kuin Suomen rannikolla.

Strangnäsin ylikokoinen kirkontorni ilmaantui horisonttiin jo kauan ennen kuin pikkukaupungista näkyi mitään muuta merkkiä. Saavuimme kaupungin ytimessä sijaitsevaan vierassatamaan jo lounasaikaan, ja tilaa oli vielä hyvin.

Satama oli fasiliteeteiltaan ruotsalaista keskitasoa parempi, kuten saman Promarina-toimijan muutkin paikat taisivat olla. Kylä oli muutenkin todella eläväinen heinäkuun kauniina keskiviikkopäivänä, ja tarjosi reissun parhaimmistoon kuulunutta antia. Iso ja monipuolinen leikkipuisto sekä uimaranta sijaitsivat aivan sataman lähistöllä. Vanha tuulimylly, suuri tuomiokirkko sekä kylän vanha osa tarjosivat ihasteltavaa. Satamassa sijainneet ravintolat tarjoilivat hyvien ruokien lisäksi pirteää live-musiikkia.

25.7. Strangnäs – Sundbyholm

Strangnäsin aamu valkeni helteisenä ja tyynenä. Niinpä valikoimme seuraavaksi yölaituriksemme hyvää uimarantaa mainostaneen Sundbyholman. Sileää järven pintaa oli nautinnollista ajella noin tunnin mittaisella siirtymällämme. Ajelumaisema vaihteli rämepusikkoisesta perusjärvimaisemaan ja puolimerellisen kallioiseen. Sundbyholman pitkä vieraslaituri oli saapuessamme puolityhjänä.

Tarjolla oli sähkölliset peruspalvelut, tyypilliset pesupaikat saunoineen ja kahvila-ravintola. Sataman naapurissa oli kookas linna/kartanorakennus, jossa näytti toimivan fiinimpi ravintola. Erikoisuutena oli perämoottorilla liikuteltaviksi varustetut, vuokrattavat ruokailu/illanviettolaiturinpätkät. Hauska idea, joskin homma toimii wc-käyntitarpeiden rajoissa. Sundbyholman ykkösasiana hellepäivänä oli kuitenkin läheinen pitkä uimaranta. Se oli paras Mälarenilta löytämistämme.

26.7. Sundbyholm – Västerås

Perjantaipäivä käynnistyi lupaavan helteisenä. Tiedossa oli vain lyhyt ajomatka pohjoiseen Västeråsia kohti. Alkumatkan livuimme hitaasti tyynestä säästä nautiskellen. Kun sitten suuremmalla selälllä laitoimme hanaa, tuntui moottori vastaavan oudon laiskasti. Otimme kaasun hetkeksi pois ja yritimme uudelleen. Kun kierroksia tuli edelliskertaakin nuhaisemmin, tuntui tarpeelliselta sammuttaa kone, ja kurkata moottoritilaan. Luukusta pöllähti ylös nostettaessa niin mustaa tomua, että hetken säikähdimme konehuoneessa olevan jonkun kärähtänyt pahasti tai sytyynyt tuleen. Hetken ihmettelyn ja huoltomiehelle soiton jälkeen alkoi tilanne selviämään. Kone näytti toimivan pienillä kierroksilla normaalisti, mutta tomuttavan ja yskivän pahasti isommilla kierteillä. Niinpä päätimme ajaa sillä hiljaa kohteenamme olleeseen Västeråsin kaupunkiin ja tilata sieltä huoltomiehen ennen kuin ehtivät viikonlopun viettoon.

Usean puhelinsoiton jälkeen saimme yhden Västeråsin huoltomiehistä lupautumaan pistäytymään aamulla. Niinpä lähdimme tutustumaan Ruotsin 6. suurimpaan kaupunkiin, kun emme huoltoa edistääksemme muutakaan pystyneet. Vierassatama oli kaupungin kokoon nähden pieni, yhden laiturinpätkän kokonaisuus kohtuullisilla palveluilla tarjoiltuna. Kaupungin keskusta oli reilun kilometrin kävelymatkan päässä pikkujoen varrella. Peruskivalta pikkukaupungilta vaikutti. Mieleen jäi tornimainen kaupungintalo, joka soitti aikamerkkisävelmän kirkonkellomaisesti. Lisäksi keskustassa oli yksi maisemaan sopimaton tornitalo, idyllistä vanhaa kaupunkia jokivarressa, ja kohtuullista ravintola- ja shoppailualuetta. Hyvä ruokapaikkabongaus oli meksikolaisen katukeittiöhengen suuntainen Taco bar, jonka lajitelma pieniä pehmeäkuorisia tacoja nousi loman ruokalistan kärkikolmikkoon.

Kävimme illalla vielä sataman lähistöllä olleessa leikkipuistossa ja uimassa sen reunalla olleella pikkurannalla. Simo kohtasi uimalenkillään vastaan lipuneen kyykäärmeen, kääntyi ympäri ja uiskenteli paluumatkan käärmeen vieressä. Kyy voitti kilpailun ja ehti rantaan nopeammin. Kävimme vielä kaupungilla iltaruokailemassa. Palattuamme huomasimme venepaikkamme olevan aivan vastapäätä kaupungin pumppaavinta yökerhoa ja sen merellistä eli järvellistä terassia. Basson poljento ja kännikälinä jäivät siis soimaan nukahtamisemme äänimaisemaksi. Tätä vieraslaituria ei sikäli voi ainakaan viikonloppuisin suositella lapsiperheelle.

27.7. Västerås – Kungsängen

Aamun suurin jännitys liittyi huoltomiehen käyntiin ja hänen mahdollisesti antamaan tuomioon. Huoltomies oli ruotsalaisen siisti, ja moottorin tomusta johtuneen likaisuuden nähtyään meinasi perääntyä koko tarkastuksesta. Kun hänelle löydettiin riittävästi suojamattoja, hän suostui hivuttautumaan lähemmäs, ja totesi tietävänsä mikä moottorissa on vikana, muttei tiedä miten se pitäisi korjata. Pian hän joutui myös masentamaan meitä, ettei korjausmiehistöä ole vapaana homman hoitamiseen. Saimme ongittua muidenkin västeråsilaisten huoltomiehien tiedot, ja pian oli selvillä ettei tässä kaupungissa ehdittäisi tekemään moottorille mitään ainakaan viikkoon. Niinpä päätimme lähteä jatkamaan hitaalla vauhdilla Tukholmaa kohti, jossa huoltomiehiä arveltiin olevan saatavilla.

Ensin Aaro piti kuitenkin viedä pulikoimaan läheiseen maauimalaan ja testaamaan paikan vesiliukumäet. Plutaamisen jälkeen starttasimme pitkän putput-etapin kohti Tukholman lähiseutuja. Hitaassa vauhdissa on se hyvä puoli, että päiväunet ja ruoanlaitot pystyy hoitamaan ajon aikana. Ja maisemaa ehtii katsomaan kunnolla myös kipparin aurinkolasien takaa. Ajomatka lähti liikkeelle kauniissa ilmassa. Puolimatkassa tapasimme kunnon sadealueenkin, mutta 7-8 tunnin ajon lopuilla oli aurinko taas palannut hyväilemään tunnetilaamme.

Iltayhdeksän maissa kiinnityimme Kungsängenin pikkukylän venekerhon vieraslaituriin. Vieraspaikkoja oli vain viitisen kappaletta, mutta onneksi saksalaisen purjeveneen vieressä oli Split Potin mentävä paikka. Viereisen venekerhorakennuksen yläkerrassa oli juuri hääjuhlat käynnissä. Onneksi näistä juhlista ei aiheutunut yhtä voimakasta volyymitasoa nukahtamisen hidasteeksi kuin edellisyön satamasta.

28.7. Kungsängen – Tukholma

Saimme taas nousta kauniin kesäiseen ja helteiseen päivään. Aloitimme sen kierroksella Kungsängeniin taajaman keskustaan. Mitään erityisempää nähtävää kylältä ei löytynyt. Muutamia ravintoloita ja kauppoja sentään oli, ja lounaspaikka yllätti jopa positiivisesti ensivaikutelmaansa nähden. Ähkyn saatuamme kävimme sivummalta rannalta bongatussa leikkipaikan ja uimarannan yhdistelmässä. Pian nousimme takaisin vajaatehoiseen moottorijahtiimme, ja otimme kurssin takaisin Tukholmaan, johon Tomi oli perheineen seuraavaksi aamuksi saapumassa jatkokipparoimaan. Tomia tietysti huoletti vailla selvyyttä olevat moottorin huoltoasiat vähintään yhtä paljon kuin meitäkin.

Kungsängenin ja Tukholman välinen ajelu oli sikälikin huoletonta, että rannat olivat monin paikoin kallioiset ja hyvin jyrkästi syvenevät. 10 metrin päässä rannasta saattoi syvyyttä olla jo useita kymmeniä metrejä. Vaikutti myös, etteivät ruotsalaiset ja varsinkaan Mälarenilla pörränneet moottoriveneilijät usein ymmärtäneet välittää nopeusrajoituksista. Meno oli ruuhkaisemmilla alueilla Tukholman lähestyessä välillä varsin villiä. Sulkuportin lähestyessä rajoitusten mukaan putputtaessamme kapeaa kanava-aluetta meidät ohitti 45-jalkainen flybridgevene reilun 10 solmun nopeutta, eli suurinta mahdollista aaltoa tehden. Oli karmea katsoa, miten heidän peräaaltonsa teki tuhoa kanavan varteen kylkikiinnittäytyneille pienveneille. Oikeus voitti, kun tälle hönttiveneelle tuli kanavasta poistuttaessa moottoririkko niin, että alus jäi mahdollisimman kiusallisesti poikittain estäen sulkuun pyrkineiden veneiden liikkeen. Siinä torvien soidessa ja kipparin lamaantuessa tilanteesta taisi paha saada palkkansa.

Valitsimme Tukholmasta tällä kertaa Wasahamnen-vierassataman, joka sijaitsee aivan Gröna Lundin huvipuiston vieressä. Yöpymishinta oli yhtä tyyris kuin läheisellä Kungliga Motorbåt Klubbenilla, mutta palvelut toimivat ehkä aavistuksen verran paremmin. Tosin wc- ja suihkujonoja tuntui täälläkin olevan enemmän kuin olisi tarvinnut. Pyörähdimme illalla lenkin Tukholman keskustassa ja kävimme syömässä oivallisessa Koh Phangan -teemaravintolassa.

29.7. Tukholma

Paluupäivä starttasi sateisena ja harmaana. Siivosimme veneen vaihtomiehistölle, joka saapui melko lannistavaan tilanteeseen. Moottori oli puolitoiminen, ja taivaalta tihkui vettä. Soitimme alkajaisiksi Tukholmasta saadulle huoltomiesten kontaktihenkilölle. Hän totesi, että heinäkuun veneilysesonkina hommissa on vain muutama totaalisen buukattu huoltaja muiden ollessa tietenkin lomailemassa. Tämä ratkaisi tilanteen sikäli loppulomailun kannalta katkeamattomammaksi, ettei venettä ainakaan tarvitsisi viedä pajalle. Päätimme, että Tomin perhe viettää viikon putput-veneilyloman, ja että palaamme takaisin Suomeen samaisella maksimissaan 7 solmun ajovauhdilla. Totesimme jo ennakkoon hyväksi puoleksi pienemmän polttoaineenkulutuksen. Tietysti tämä tuli aiheuttamaan joitakin lisähuolia aikataulun ja Ahvenanmeren ylitykseen.

Jätimme hitaasti etenevän lomakotimme sen kakkosomistajille, ja nousimme haikeina Siljan kyytiin. Laiva palautti meidät arkeen. Simon kohdalta onneksi vain yhdeksi viikoksi, jonka jälkeen tiedossa oli viikon mittaiseksi kaavailtu paluuajo.

Lokitiedot

Kippari(t)
Miehistö
,
Tuuli
Heikko tuuli, 0-3 m/s
Kohtalainen tuuli, 4–7 m/s
Navakka tuuli, 8–13 m/s
Pilvisyys
Selkeää
Verrattain selkeää
Verrattain pilvistä
Veden lämpötila
20-22 °C
Kohteet
, , , , , ,
Alueet
Ruotsi
Avainsanat
, , , , , , , , , , , ,
Kesälomaveneilyn perhelegin starttipaikka, Tukholman Kungliga Motorbåt Klubben ja miehistö
Ensimmäisenä päivänä Aaro jäi Tukholmaan tutustumaan paikalliseen laivakalustoon
Tukholman merimuseon laiturissa uinuvan majakkalaivan ohjaamo
Anna majakkalaivalla Tukholman merimuseon edustalla
Jäänmurtaja Sankt Erik Tukholman merihistoriallisessa museossa
Aaro jäänmurtaja Sankt Erikin ohjaamossa Tukholmassa
Jäänmurtaja Sankt Erik töllöteltävänä Tukholman merihistoriallisen museon laiturissa
Djurgården-lautta Tukholman edustalla
Aaro ja Anna Tukholman Gröna Lund -huvipuistossa
Aaro ja Simo Tukholman Gröna Lund -huvipuistossa
Aaro ja pappa Tukholman Gröna Lund -huvipuistossa
Anna, Aaro, mummo ja pappa Tukholman Gröna Lund -huvipuistossa
Jättileike Tukholman Gröna Lund -huvipuiston baijerilaisteemaisessa ravintolassa
Toast skagen Tukholman Gröna Lund -huvipuiston baijerilaisteemaisessa ravintolassa
Kahvilla Kungliga Motorbåt Klubbenin laiturinaapurissa, Strandbryggalla
Strandbrygganin näkymä Skansenin suuntaan
Chillailu- ja näyttäytymispaikka Strandbrygga Tukholman Strandvägenillä
Pistäytyminen Tukholman keskustassa ennen järvelle lähtöä
Södermalmin eteläpuolella Tukholmassa sijaitseva kanava nostaa mereltä Mälaren-järvelle
Aaro ihmetteli kanavaa
Kanavassa noustiin vain puolisen metriä Mälaren-järvelle köysistä käsin pidellen
Ensimmäinen järvisatamamme Slandö Kalvin vierassatama
Slandö Kalvin pikkusaarella oli Aaron mukaan kohtuullsen hyvä leikkivarustus
Slandö Kalvin satamassa oli vielä tässä kohdassa riittävän tilavaa myös ankkurikiinnittäytymisen kannalta. Perimmäisillä paikoilla kapenevassa ja madaltuvassa lahdessa oli vähän ahtaampaa.
Slandö Kalvin vierassatama oli venekerhon hallussa, mutta vierailijoillekin avoin
Aaro tykkäsi kovasti Slandö Kalvin edukkaasta vuokrasaunasta
Slandö Kalvin rantasaunan uimalaituri ja Simo lämpimän aaltoilevassa vedessä
Aaro saunomisen limppatauolla Slandö Kalvissa
Slandö Kalvin erikoinen kiipeilyteline ja saunanraikkaat pojat (Aaro + Simo)
Aaro tarkastaa Slandö Kalvin hiekkarannan
Slandö Kalvin venenaapureitamme
Slandö Kalvin länsipäädyn kallioita saarikierroksella
Slandö Kalvin korkeimmalla kohdalla heiluu venekerhon lippu ja sen juurella Aaro + Anna
Slandö Kalvin järkäleet, Aaro ja kivet
Vilkutimme Slandö Kalville hej hej miellyttävässä kelissä
Slandö Kalvista liikuttiin sutjakkaasti plaanaten Strangnäsiä kohti
Slandö Kalvin ja Strangnäsin kohdalla oli muutamia nopeusrajoitettuja kapeikkoja
Stallarholmenin trafiikkia matkalla Strangnäsiin
Kakkoskohteemme Strangnäs ilmestyi horisonttiin jo etäältä ainakin kirkontornin verran
Strangnäs antoi sympaattisen ensivaikutelman heti rantautumisen yhteydessä
Split Pot Strangnäsin pikkukaupungin vierassatamassa
Strangnäsin ravintolatarjonnasta merkittävä osa sijaitsi vierassataman ympärillä
Strangnäsin vanhan kaupungin herttaisia puutaloja
Strangnäsin vanhan kaupungin punavoittoisia kujia
Strangnäsin skylinen toinen pääobjekti, tuulimylly sisältä käsin tiirailtuna
Strangnäsin ranta-asutusta tuulimyllyn ikkunasta
Strangnäsin nätti museotuulimylly
Aaro dallaamassa Strangnäsin kumpuilevia katuja
Isi ja Aaro halusivat testata strangnäsiläistä pizzaa
Strangnäsin tori ja sen reunalla sijaitseva satama-allas
Ohoi, Strangnäsin veneilyhenkinen leikkipuisto innosti Aaroa
Aaro Strangnäsin leikkipuistossa
Strangnäsin vierassatama ja kirkon torni
Strangnäsin uimarannan laituri
Aaro ja jännittävä veteenmeno Strangnäsin uimarannan laiturilta
Aaro miettii uhkia ja mahdollisuuksia Strangnäsin uimarannan laiturilla
Aaro keskittyy lyöntiinsä Strangnäsin minigolfbaanalla
Strangnäsin puoliurbaania hillbilly-tunnelmaa
Strangnäsin kirkolle johtava tunnelmallisen punavoittoinen katu
Strangnäsin kylän kokoon nähden megalomaaninen kirkko
Pikkulaituri Strangnäsin rantakujalla
Aaro miettii, onko Strangnäsin rantakujalle investoitu teos enemmän taidetta vai kiipeilytelinettä
Kauniisti itsensä asetellut puu Strangnäsin rantakujalla
Strangnäs on ainakin heinäkuisen venematkailijan silmin nätti kylä
Strangnäsin vierassatama on eläväinen
Strangnäsin vierassataman viimeiset paikat täyttyivät vasta illansuussa
Aaro viihtyi Strangnäsin sataman tunnelmassa
Strangnäsin vierassatama vielä kerran
Aaron nakkipainotteinen illallisvalinta Strangnäsin sataman terassiravintolassa
Strangnäsin sataman terassi jatkuu veden päälle
Strangnäsin terassia villinnyt hillbilly-bändi
Strangnäsin tummeneva ilta
Purjevenekorkuinen silta heti Strangnäsistä Sundbyholmiin päin
Pientä matkustajaliikennettä Strangnäsin ja Sundbyholmin välillä
Aarolle tyypillinen plaanaustapa on nukkuen
Tyyni Mälaren-järvi Strangnäsin ja Sundbyholmin välillä
Strangnäsin ja Sundbyholmin välillä ei näkynyt paljoakaan liikennettä
Mälerinista nousee järvimäisen rusehtava peräaalto. Pohjoisempana ja idempänä vesi vaikutti kirkkaammalta.
Tyyni on moottoriveneilijän keli
Mälerinin reheviä pikkusaaria Strangnäsin ja Sundbyholmin välillä
Helteistä ajelua Sundbyholman vierassatamaa kohti
Rantauduimme Sundbyholman paahteiselle vieraslaiturille.
Sundbyholman vuokrattavissa olevat moottoroidut illallislaiturit. Hieno idea.
Sundbyholman vierassataman kahvila-ravintolaa ja sen terankia
Sundbyholman kartano-linnan valtava pihamaa hallitsee alueen tunnelmaa
Sundbyholman linnan pihamaata vierassataman edustalla
Sundbyholman auringonottopuisto vierassataman vierustalla
Sundbyholman linnan puisto täyttyy lähialueen auringonottajista. Vierasveneilijät kuuluivat vähemmistöön.
Vierassataman satamarakennus, Sundbyholm
Split Potin kesämiehistömme suloisimmat edustajat: Anna ja Aaro
Aaro nauttii Sundbyholman lämmöstä
Sundbyholman kebab-lounas
Sundbyholman uimarannan leikkipaikka ei saanut Aarolta aivan täysiä pisteitä toisin kuin muu uimaranta
Aaro Sundbyholman leveällä ja hienohiekkaisella uimarannalla
Aaro Sundbyholman uimarannan laiturilla
Uimalaituri, Sundbyholm
Aaro, Sundbyholm
Aaro dallaa Sundbyholmin rantaa
Aaron helteiset uimasessiot Sundbyholman biitsillä
Aaro, Sundbyholm
Kesäillan lojumista Sundbyholman vierassatamassa
Vierassataman laituri, Sundbyholm, Ruotsi
Sundbyholm, Ruotsi
Venenaapureiden vekkulointia, Sundbyholm, Ruotsi
Split Potin pikkukippari Aaro, Sundbyholm, Ruotsi
Naapurilla oli mukavan näköiset laiturituolit, Sundbyholm
Sundbyholm jäämässä taakse
Sundbyholman ja Västeråsin välillä vaihdettiin putput-vauhtiin turbon hyydyttyä
Hidastunut vauhti mahdollisti leppoisan matkanteon keulakannella
Västerås lähestyy rauhallisesti 6 solmun vauhdissa
Västeråsin satamaan ja huoltomiehen nappaamista yrittämään
Split Pot ankkuroituneena Västeråsin vierassatamaan. Tietämättömänä taustalla illalla jytkyttävästä bassolinjasta ja hälystä
Kaupunkikierrokselle Västeråsiin
Västeråsin pikkujoen suulla oli hieman ravintolatarjontaa
Västerås on Ruotsin 6. suurin kaupunki
Västeråsin keskustassa on yksi jenkkihenkinen pikkupilvenpiirtäjä
Västeråsin keskustan idyllisempää puolta jokivarressa
Västeråsin vänkä kaupungintalo
Västeråsin kaupunkimiljöötä
Västeråsin kaupungintalon kellotornista kumahtelee aikamerkkisävelmiä
Simpukka nielee Aaron Västeråsissa
Hieno, mutta suppea leikkipaikka Västeråsin keskustan tuntumassa
Aaro tähystelee Västeråsin väkeä leikkipaikan peikkomökistä
Västeråsin uudempaa ranta-asutusta
Hinaaja Västeråsin satamassa
Västeråsin maauimalan läheltä löytynyt hieno leikkipuisto
Aaro jännittävässä tunneliliukumäessä Västeråsin maauimalan lähistöltä bongatussa leikkipuistossa
Vesivekkuloijia Västeråsin edustalla
Aaro esittää Västeråsin illassa, ettei seuraavalle aamulle buukattu huoltomiehen käynti huoleta
Simpukat vaikuttaisi olevan Västeråsin juttu
Aaro ja Västeråsin jättisimpukka
Aaro, Anna ja Västeråsin jättisimpukka kaupungintalon edustalla
Pitkä putputtelu käynnissä Västeråsista Kungsängeniin
Västeråsin ja Kungsängenin välillä vastaan tuli järeämpääkin järviliikennettä
Tyyntä sateen edellä, Mälaren
Mälaren-järven pikkusaari Västeråsin ja Kungsängenin välisellä etapilla
Merellisempääkin kalliomaastoa löytyy Mälaren-järveltä jonkun verran
Saari Mälaren-järvellä
Sadekelin matkustamista ja matkalla suoritettava muonailu
Sateen jälkeen ei tarvinnut kauaa matkata, kunnes aurinko taas paistoi
Pidempi putputtelu vaati ajanvietettä matkalle
Matkalla Kungsängeniin
Leppoisaa matkantekoa illansuussa kauniiksi palautuneessa kelissä
Put put i Mälaren
Split Pot putputtaa Mälaren-järven tyynessä illassa
Isi opettaa Aarolle navigoinnin alkeet putputellessa
Aaro navigoi Kungsängeniä kohti
Kungsängen-rantautuminen lähestyy auringon laskiessa
Kungsängenin 4-paikkainen vierassatama ja venekerhon rakennus
Kungsängenin venepaikat ja venekerhon rakennus, jossa oli käynnissä hääjuhlat
Korkkasimme Kungsängenin illassa sinne asti pantatun shampanjan häiden äänimaisemassa
Joutsen tuli tarkastamaan shampanjatarjoilumme
Split Pot Kungsängenin laiturissa aamulla ennen Tukholmaan suuntaamista
Kungsängenin ja Tukholman välillä olleita todella jyrkkärantaisia kallioita. Muutamien metrien päässä rannasta oli useaita kymmeniä metrejä syvää.
Heltainen päivä oli vetänyt kaikki matkalla nähdyt uimarannat turvoksiin
Iloisia vesirällääjiä Kungsängenin ja Tukholman välillä
Rannat muuttuvat urbaanimmiksi jo hyvissä ajoin ennen Tukholmaa
Ruotsalaiset veneilijät eivät tunnu häiriintyvän tekemistään aalloista, myöskään nopeusrajoitus- ja aaltokieltoalueilla
Rantalähiötä Tukholman lähestyessä
Raivokasta kylkimyyryä Tukholman lähistöllä
Tukholman edustan ruuhkaisaa ja ajoittain villiä menoa