Loma veneillen Virossa perheen kera

Odotetun kesälomareissun aloittava aamu saapui viimeinkin. Aamupalojen jälkeen auto pakattiin ääriään myöten täyteen kesälomareissulla oletettavasti tarvittavia tavaroita. Vielä ennen kodin hyvästelyä tehtiin huolellinen tärkeimpien tavaroiden kuten passit, lompakot, puhelimet, padit jne. tuplatarkistus. Kaikki tarpeellinen oli mukana ja automme singahti kohti Katajannokkaa ja Viking Linen terminaalia.

Syystä tai toisesta olimme katsoneet Viking X-Pressin lähtöajan tunnilla väärin, onneksi kuitenkin liian aikaiseen suuntaan. Saavuimme siis terminaalille jopa kaksi tuntia ennen lautan lähtöä. Laura päätti jäädä autoon lukemaan kirjaa mutta Tomi ja Joonas käyttivät  kuin tyhjästä syntyneet 60 minuuttia tehokkaasti hyödyksi tutustumalla Katajannokan vanhaan vankilaan (nykyiseen hotelliin), Kauppatorin markkinameininkeihin sekä Helsinkipyörään.

Lauttamatka Tomille kesällä tutuksi tulleen Suomenlahden ylitse sujui ongelmitta. Tallinnan edustalla alus joutui kuitenkin odottelemaan ylimääräiset 30 minuuttia koska kipparin mukaan satama-altaassa oli ruuhkaa. Tähän kun vielä lisää toiset 30-40 minuuttia aluksesta ulospääsyn odottelua totesimme meillä olevan lievä kiire toimittaa automme Vunnelin perheen lomaltapoistumiskapseliksi Haapsaluun. Heillä oli buukattuna iltalautta TLL-HKI välille. Kerkesimme perille nippanappa ajoissa mutta harmiksemme veneen vaihtoaika jäi alle 15 minuuttiin. Tärpit Viron parhaista merivierailukohteista jäi siis saamatta.

11.-13.7. Haapsalu

Haapsalu on ehdoton vierailukohde Viron vesillä veneileville. Kaupunki ja sen rannat ovat erittäin kauniita. Tämän kertaisella vierailulla säät eivät oikein suosineet meitä vaan ulkona sekä satoi että tuuli ja välillä ukkosteli. Välillä oli myös useamman tunnin mittaisia selkeitä jaksoja, joten pääsimme tutustumaan kaupunkiin. Poikamme Joonas kammoksui kova äänisiä autoja, jotka olivat tulleet paikalle American Beauty –autotapahtumaan. Joonas ei tuntunut löytävän kaipaamaansa rauhaa mistään, sillä veneelläkin ollessamme yllämme pyöri turisteja lennättävä helikopteri non-stop periaatteella. Joonas tuumasikin että tämä Haapsalu on hirvittävä paikka johon ei pidä koskaan enää tulla takaisin. Isi viihtyi Rannarootsi museossa, joka sijaitsi sataman läheisyydessä.

13.-14.7. Vormsi

Aloitimme lomareissun veneilyt erittäin lyhyellä ajopätkällä Haapsalusta Vormsin saarelle. Vormsista näkee noin 10 km:n päässä sijaitsevan Haapsalun kaupungin. Vormsin satama on tylsähkö laiturin pätkä ilman suurempia palveluita.  Sähkö ja vesi onneksi löytyivät kyllä. Positiivisena puolena koimme myös satamassa sijaitsevan, vaihtelevasti auki pidettävän kioskin, josta vuokrasimme ylihintaiset polkupyörät 10e/kpl muutamaksi tunniksi.  Pyörillä saareen tutustuukin, jos aika vaan piisaa, oikein kivasti.  Poljimme saaren Itä-Länsi suunnassa päästä päähän. Mieleen jäivät hienot vierailukohteet: Saxbyn majakka + kalkkikiviranta saaren länsipuolella, Hullon kylä sekä siellä sijaitseva ravintola. Täällä kippari pääsi maistamaan Vormsilla valmistettua saaren omaa olutta sen aidoimmassa mahdollisessa ympäristössä. Saaren eteläpuolella olevasta Rumpon kylästä lähtee mainio luontopolku kapealle ja luonnonkauniille niemenkärjelle. Alue on luonnonsuojelualuetta, eli moottorikulkuneuvot eivät ole tänne tervetulleita. Isohkolla suojelualueella laiduntaa vapaana Herefordin nautakarjaa näyttävine pitkäkarvaisine härkineen, kilipukkeja , pässejä ja lampaita. Kaikki sulassa sovussa seassa trekkaavien harvojen ihmisten kanssa.

14. – 17.7. Kärdla

Ajo Kärdlan satamaan tuntui kuin oltaisiin liikahdettu iso matka kohti Suomea. Kärdla sijaitsee Hiidenmaan (Hiiumaa) saaren pohjoispuolella ja matka sieltä Hankoon on vain 48 NM. Satamassa vieraileekin pääosin Suomalaisia, Eestissä nopeasti piipahtavia venekuntia.  Matka Hangosta meidän tyyppisellä veneellä on vain 2h ja purjeveneelläkin kohteen saaavuttaa normipituisella päiväpurjehduksella. Itse satama on erittäin moderni jykevine aallonmurtajineen. Satama tekee suuren vaikutuksen sinne saapuviin veneisiin. Näkemän perusteella on vaikea kuvitella että tämäkin kohde on vain 25v sitten ollut osa Neuvostoliittoa.

Satamasta on kilometrin-parin kävelymatka lähimpiin Kärdlan kyläpalveluihin. Itse satamassa on myös erittäin ylihintainen ”Hanko” niminen pikkukauppa, lasten leikkipaikka ja grilli-baari. Polttoainetta myivät Eestin ylivoimaisesti kalleimpaan hintaan. Ilmainen minibussi kuljettaa veneilijöitä noin 3-4 km päässä sijaitsevalle Selverille (isompi päivittäistavarakauppa). Palvelu on selkeäsi ko. kaupan sponsoroima, joten suotavaa lienee painua suoraa kauppaan sisään ruokaostoksille, niin kuin mekin teimme heti toisena Kärdla päivänä. Kolmantena päivänä meille sattui kiva ilma ja vuokrasimme satamasta auton koko päiväksi. Hiidenmaa on Eestin toiseksi suurin saari ja saaren kiertämiseen autolla menee kyllä koko päivä aikaa. Hienoimmat mieleen jääneet nähtävyydet: Köpun majakka, Surffaajien paratiisi, Tahkunan kohdilta löytynyt  Itämeren kaunein eristynyt salahiekkaranta… Lieneekö enää  niin salainen tämän jälkeen L.  Käinan kylä ja Kassaarin saari olivat myös nastoja mestoja.

Iso kiitos Kärdlan sataman henkilökunnan palveluhengestä. Tuntui että henkilökunta tekee töitä isolla sydämellä!

17. – 18.7. Löynaranna, Muhu

Reissun sateisin ja ukkostavin päivä osui Löynarannaan.  Lauran vilkaistua rauhallista, pieneltä leirintäalueelta vaikuttavaa satamaa kaatosateessa, totesi hän että Kursessaareen on lähdettävä ja pian. Emännän mielialaa ei nostanut näyttämäni sääennuste seuraavalle päivälle. Tuulta oli luvassa 12m/s ja se oli liikaa kipparille. En siis alkuun suostunut näillä tiedoilla jatkamaan matkaa seuraavana päivänä  kohti 35 mailin päässä olevaa Kuressaarta. Löynarannassa on kotoisa, yrittäjävetoinen meininki. Sataman pyörittäjä vuokraa satamasta paria autoa, laittaa maukkaita herkkuja ja lämmittää 20e korvauta vastaan puusaunan. Poikamme hyödynsi rannalla olevaa trampoliinia. Illalla vuorattiin auto ja ajeltiin ympräi Muhun saarta.

Seuraavana aamuna matkamme kuitenkin jatkui. Tuuli oli tosiaan 12 metristä mutta tuulen suunta reittiä ajatellen paras mahdollinen, eli luoteesta puhalteli  ja Saarenmaan saari tarjosi suojaa.

18.-21.7. Kuressaare, Saarenmaa

Matka Kuressaareen oli erittäin kuoppaista hyvästä tuulensuunnasta huolimatta. Perille kuitenkin päästiin plaanailemalla. Ennen kuressaareen saapumista ajetaan muutaman ruopatun kapeikon lävitse. Koska nopeusrajoituksia ei näkynyt, päätin päästellä nämä kapeikot kieli keskellä suuta plaanissa lävitse. Tämä olikin ajollisesti mahtava kokemus. Vauhti otettiin pois vasta aivan sataman suulla.

Kuressaareen saavuttiin noin klo 16.00 aikoihin. Satama sijaitsee aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Sataman tuntumasta löytyy keskiaikainen linna, joka on erittäin näyttävä. Heti saavuttuamme totesimme että täällä tulemme viihtymään hyvin. Perheeni pitää kylpylöistä ja niitä näkyikin löytyvän hyvin jo satamasta käsin. Ensimmäisenä iltana emme kerenneet tekemään pientä kaupunkikierrosta enempiä. Illalla veneellämmee vieraili kipparin täti ja muita sukulaisia, jotka olivat tulleet Saarenmaalle meidän tietämättä ja aivan sattumalta kanssamme samaan aikaan.

Saarenmaa on Eestin suurin saari. Tämän saimme kokea vuokrattuamme auton sunnuntaipäiväksi. Teimme ahkerasti töitä nähdäksemme saaren kaikki merkittävät nähtävyydet mutta myös onnistuimme tässä. Autoon tuli varmasti noin 300km ajoa ja saarikierros vei täydet 12 tuntia. Nähtävyyksistä mieleen jäi: Meteoriitin muokkaama pieni kraaterijärvi, tuulimyllypuisto, Maasin pieni ja vanha linnoitus (Strong hold), strutsi,-kenguru- emu,-alpakka farmi, Pangan rantatörmät, Sääre ja siellä sijaitseva Sörve tuletorn (täältä näkyi helposti Latvian rannat).  Kuressaaressa kannattaa myös hyödyntää kylpyläpalveluita joita mekin hyödynsimme kahtena eri päivänä.

21.-23.7. Kihnu

Reissun pisin yksittäinen päiväsiirtymä vei meidän Kuressaarelta Kihnuun. Hyvin lähellä toteutumista oli tässä vaiheessa vierailu keskellä Riianlahtea sijaitsevalla Ruhnun saarella. Sää Kuressaarelta lähdettäessä oli tyynehkö, joten ajelu Ruhnuun olisi ollut helppo nakkin. Sen sijaan matkan jatkaminen Ruhnusta seuraavina päivinä eteenpäin oli säätiedotuksen mukaan kyseenalaista. Viime metreillä Abrukan saaren kohdalla löimme lukkoon suunnitelman ajaa suoraa Kihnuun varmempana vaihtoehtona.

Kihnussa vuokrattiin Fillarit ja ajeltiin saaren ympäri. Kihnun saari tuntui jopa pieneltä ja helposti hallittavasta valtavien Saarenmaan ja Hiidenmaan jälkeen. Polkaisimme aluksi saaren eteläkärjessä sijaitsevalle majakalle (tuletorn). Kylän keskustasta, keskeltä saarta löytyi kauppa ja ravintola, joita hyödynsimme. Kävimme myös saaren keskellä sijaitsevassa Kotiseutumuseossa, jossa saaren legendan ,”Kihnu Johnin”, tarina on juurta jaksaen esitelty. Joonas poikamme löysi itselleen leikkikaverin saman ikäisestä Eestiläisestä pojasta, jonka nimi myös oli Joonas. Kihnulla saimme vietettyä kivasti muutaman yön ennen kuin poistuimme saarelta ”Reeti” nimisellä autolautalla Pärnuun.

23.-25.7. Pärnu

Pärnu piti alunperin saavuttaa omalla veneellämme. Erittäin ikävä veto Pärnun ainoalta vierassatamalta oli sulkea koko satama huviveneilijöiltä purjehduskilpailujen vuoksi. Satama ei ollut varannut vierasveneille täksi ajaksi mitään muutakaan tilapäistä yöpymispaikkaa. Yritin puhelimella selvitellä kuumeisesti mihin veneemme Pärnussa saataisiin pariksi päiväksi. Tehtävä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi, joten vene päätettiin jättää kahdeksi yöksi tyhjilleen ja Kihnun saareen. Kyllä kävi sääliksi Pärnuun päin purjehtivia purjeveneitä jotka sitten tulivat perillä käännytetyksi vierassataman ollessa pois käytöstä. Lähimpään toiseen vierassatamaan oli purjeveneellä vähintään 4-5 tunnin purjehdus.

Pärnussa majoituimme ystäväperheeme keskustasta vuokraamaan omakotitaloon, joka oli tullut meille tutuksi jo edellisenä kesänä. Kolmen lapsiperheen lapset saivat toisistaan kivasti leikkiseuraa. Perjantai-iltana seuraamme liittyi Split Potin toinen kippari Simo, joka saapui muuta paluumiehistöä kahta päivää aiemmin pelipaikalle. Kylpyläpäivän päätteeksi laitettiin kimpassa kesän parhaat grilliherkut. Kun perheiden masut oli saatu pullolleen saivat isät luvan pieneen iltavapaaseen . Päästiin siis baariin, josta yön pikkutunneilla kömmittiin takaisin lähellä sijaitsevaan majoitukseen.

25.-26.7. Kihnu

Aikaisin lauantai aamuna Tomi lähti saattelemaan Lauraa ja Joonasta Tallinnaan vievään bussiin, josta he jatkoivat matkaansa kohti Espoossa sijaitsevaan kotiin. Simon kanssa pidettiin Pärnussa vielä pikainen taktiikkapalaveri paluulegiä varten. Siomo jäi Pärnuun varaamaansa hotelliin vielä LA-SU yöksi ja vastaanottamaan sunnuntaina saapuvaa paluureissun miehistöä. Tomi puolestaan siirtyi lauantaina takaisin Kihnuun Reetilautalla, joka lähti klo 17.00 Pärnusta. LA – SU yöstä tuli kovin keikuttava, sillä tuulen suunta oli itään avoimelle satamalle kiusallinen. Sain kuitenkin ihmeen hyvin nukuttua veneen midcabinissa veneen ollessa laiturissa keula kohti aallokkoa. Midcabin ei juurikaan keinunut vaikka keula tuntui nousevan ja laskevan metrin verran pitkin yötä. Su aamuna 26.7. viimeistelin veneen siivousurakan ja jäin odottelemaan Simon+Tommin+Ilkan myödostamaa tuoretta venemiehistöä Split Potin kotimatkalle Kihnu – Lauttasaari.

Tätä kirjoitellessa rakas Split Pot veneemme on jo myyty ja saanut uudet kipparit. Kyllä tuli haikea olo muistella kesän venereissua ja katsella otetut lomakuvat – etenkin, kun venettä ei enää ole. Toivotaan että uudet omistajat saavat Split Potista yhtä kivan seikkailuvälineen kuin mitä se meidän omistuksessamme oli. Lokin tarinat jatkuvat varmasti meidän osalta myöskin mutta uudella, isommalla veneellä… toivoittavasti jo ensi kesänä.

Simo niputti Baltian veneilyn plussat ja miinukset hyvin yhteen edellisessä lokimerkinnässä. Yhdyn näihin ja totean että Baltiaan/Viron saariin kannatti uhrata yksi kesä, vaikkakin luonnon puolesta enemmän ja päräyttävämpää nähtävää tarjoaa oma Saaristomeremme!