Kahe merekaru kruiis Inkoo – Pärnu

Tällä kertaa kesälomareissulle ei lähdettykään tutusta kotisatamasta Lauttasaaresta vaan kurvasimme Tomin autolla Inkoon satamaan, jonne vene oli edellisenä päivänä jätetty yksikseen yöpymään. Veneen huoltotoimenpiteinä normaalien moottorinesteiden tarkistusten jälkeen tsekattiin vielä muiden elektronisten laitteiden toimivuus. Havaittuamme VHF-radion pätkittäisen toimimisen päätimme kutsua paikalle sähkömiehen, sillä emme saaneet laitetta toimimaan omilla keinoilla. Onneksi syyksi osoittautui sulakeboksiin vievän johdon kulahtanut liitin ja laite oli alle 10 minuutin operaatiolla (uudella liittimellä) taas luotettavassa toimintakunnossa. Reissu oli valmis alkamaan.

22.-23.6. Inkoo- Tallinna

Suomenlahden ylitys pääsi käyntiin mukavan tyynehkössä säässä. Reittimme kulki Inkoosta suoraan Porkkalan selälle. Porkkalan ulkomerellä sijaitsevan Kallbådan majakan länsipuolisen ohituksen jälkeen kompassisuunta otettiin suoraan kohti Tallinnan edustalla olevaa Naissaarta. Näkyvyys oli myös erinomainen, joten hieman yllätykseksi keskeltä Suomenlahtea näki sekä Naissaaren rannat että Porkkalan ulkosaaret. Avomerinavigointi olisi todennäköisesti onnistunut jopa ilman kompassia ja plottereitakin. Tallinnan edustalle tultaessa kutsuttiin huolletulla vhf-radiolla satamaa ja pyydettiin lupaa ajaa meille entuudestaankin tuttuun Old City Marinaan. Vastauksena kuului: ”Permission granded”.

Tallinnassa kipparit suorittivat rantautumissiivujen jälkeen pienimuotoisen ravintolakierroksen. Se aloitettiin ruokailun kera sataman läheltä tunnelmallisesta Kohdi Aidad -panimoravintolasta. Seuraavaksi siirryttiin Kalamaja-kaupunginosan erinomaiseen ja edulliseen F-Hoone -miljööseen olutvalikoimaa testaamaan. Paluumatkalla veneelle osuttiin vielä vanhan kaupungin kuppilaan.

23.-25.6. Tallinna – Haapsalu

Eestin suojattomalla rannikolla ajelu vaatii huomattavasti enemmän etukäteissuunnittelua ja eritoten säätiedotusten seurailua kuin Suomenlahden pohjoispuolella. Tämä tuli meille tutuksi heti reissun toisena päivänä, jolloin sääennusteet kertoivat meille ettei vesille kannata yrittää keskiviikkona ollenkaan. Niinpä päätimme jättää Tallinnan pölyt taakse jo tiistaina ja ajaa ennakkosuunnitelmia huomattavasti pidempi päiväosuus Haapsaluun saakka. Luvassa oli nimittäin voimakkaita tuulia ja epävakaata säätä myöhemmälle viikolle. Idästä päin puhaltanut noi 7-9 m/s tuuli nostatti meille kohtuullista myötäaallokkoa reissun edetessä aina Dirhamin kohdille saakka, jonka jälkeen manner alkoi tarjoamaan aallokkosuojaa. Plaanissa päästiin kuitenkin päästelemään veneen nostaessa kunnioitettavan kokoisia vesipatsaita paatin molemmille puolille tömpsähdellessämme aallon harjalta seuraavalle.

Haapsalussa meitä odotti moderni Grand Holm Marina-vierassatama sekä kaunis mutta ei niin moderni  kaupunki. Saunaa ei satamalla harmiksemme ollut tarjolla, tosin sauna-kyltin bongasimme kylläkin. Haapsalussa pääsimme viettämään Juhannuksen (Jaani) uuteen kertaan, sillä Eestissä Juhannusta vietetään viikkoa kotimaista myöhemmin. Venesataman alueelle oli kertynyt paljon ihmisiä kokon polton ja elävän musiikin merkeissä. Juhla muistutti pääpiirteittäin omaamme. Kaupunkiin kerettiin myös tämän kahden päivän visiitin aikana tutustumaan pintapuolisesti mutta kattavasti. Allekirjoitanut kippari sai juhannuskokosta (jaani tuli) roskan silmäänsä, joka täytyi käydä seuraavana päivänä paikallisessa sairaalassa poistamassa.

25. -27.6. Haapsalu –Kuivastu (Muhun saari)

Tuuliset säät hellittivät torstaina ja pääsimme ajamaan jällkeen yhden etapin verran kohti reissumme päämäärää, Pärnua. Pohdimme ennen lähtöä tankkauksen tarpeellisuutta mutta varmistettuamme Kuivastun sataman polttoainemyynnistä päätimme siirtää tankkauksen seuraavaan satamaan. Keskellä Väinan merta ja reilun metrin korkuisessa aallokossa iski meille reissumme ensimmäinen isompi huolenaihe. Moottori alkoi nimittäin käymään epätasaisesti. Päättelimme kyseessä olevan jokin polttoaineen saantiin liittyvä ongelma. Matkaa kohteeseen oli vielä noin 20 mailia jäljellä ja laskimme matkanopeuden plaanista noin 6-7 solmun vauhtiin. Kartoilta katsottuna emme löytäneet Muhun jo näkyviltä rannoilta yhtään järkevää, lähempänä sijaitsevaa satamaa, joten päätimme yrittää Kuivastuun asti.

Kuivastun sataman aallonmurtajan suun ollessa 10 metrin päässä moottori sitten otti ja sammui. Kippareille tuli äärimmäinen kiire heittää ankkurit veteen, ettemme paiskautuisi aallonmurtajan kivikkoon. Tässä onnistuttiinkin täpärästi ja tuulikuljetus pysähtyi noin 2 metrin päähän rannasta. Hetken tilannetta pähkäiltyämme satamassa olleen purjeveneen miehistö huomasi tilanteemme ja kiirehti meitä auttamaan. Heitimme heille köyden veneestä ja saimme kuin saimmekin neljän aikuisen voimin veneen hinatuksi satama-altaaseen sisälle. Lisää harmaita hiuksia meille tässä yhteydessä toi pohjaan jämähtänyt keula-ankkuri, joka ei suostunut irtoamaan miesvoimin. Onneksi tämänkin ongelman kanssa saimme apuja kun ruotsalainen moottoriveneilijä tarjoutui auttamaan ankkurin irroituksessa veneensä konevoimin. Muutamalla voimakkaalla nykäisyllä ankkurimme antoi lopulta periksi ja saatiin vene lopulliseen kylkikiinnityspaikkaansa meitä auttaneen purjeveneen taakse. Päätimme nauttia hieman normaalia tuhdimmat rantautumissiivut laatuviskiä tämän episodin päätteeksi ennen nukkumaan menoa.

Seuraavana aamuna aloitimme paikallisen veneenhuoltomiehen voimin moottorin polttoainesaantiongelmaan liittyvät tutkimukset. Vielä tässä vaiheessa koneen käyttäytymisen todellinen ongelma ei selvinnyt. Vaihdoimme polttoainesuodattimen ja tankkasimme tankin täyteen. Tämän jälkeen tehdyssä koeajossa vene tuntui toimivan normaalisti. Todellinen ongelma meille valkeni vasta myöhemmin reissulla. Polttoainetankkiin on päässyt ajan saatossa levämäistä töhnää, joka tukki polttoaineletkun. Onglelma tuli esimme myös myöhemmin tällä baltian venereissulla ja siinä päästiin eroon kaatamalla tankkiin töhnää hajoittavaa polttoaineen lisäainetta tankkausten yhteydessä. Kuuleman mukaan tämä on ollut tänä kesänä yleinen ongelma kotimaisten huoltoasemien siirryttyä myymään Biodieseliä.

Muhun saari tuli meille tutuksi 26.6. vuokrattuamme auton menopeliksi. Saari itsessään on oikeastaan osa Saarenmaan saarta, sillä se yhdistyy Saarenmaahan noin kilometrin mittaisella patotiellä. Kiertelimme Saaren nähtävyydet läpi pikaisesti ja käväisimmepä myös hieman kauempana, Saarenmaan pohjoisrannikolla sijaitsevilla Pangan rantatörmillä sekä Orisaaren kylässä Saarenmaalla syömässä. Pangan rantatörmät olivat meille luonnon puolesta ehkä se päräyttävin kokemus. Ranta putoaa törmän laelta pystysyoraan mereen noin 20 metrin matkan. Itämeren oloissa näky oli huikea. Illalla saunottiin Kuivastun sataman uudessa ja siistissä saunassa.

27.-28.6 Kuivastu – Pärnu

Kuivastu jätettiin taakse iltapäivästä. Jälleen aamuisella merellä tuuli ja todettiin että mitä myöhempään lähtö siirretään, sitä parempi säiden puolesta. Matkalla Pärnuun ohitimme Kihnun saaren ja pohdimme pitäisikö Kihnussa pitää pieni tutustumisstoppi. Päätimme kuitenkin jatkaa matkaa Suoraa Pärnuun, johon saavuttiin iltasella tuulisehkossa säässä. Kerkesimme kuitenkin hyödyntämään vielä sataman vierassaunaa. Mainittakoon että Simo väänsi kylmän saunan termostaatin max asentoon. Tunnin päästä tultuamme saunomaan totesimme lämpötilan olevan 120C. tässä yhteydessä huomattiin myös englanniksi ja eestiksi laadittu kyltti ”Vain henkilökunta saa laittaa saunan päälle”. Löylyt olivat lievästi ilmaistuna ärhäkät.

Simon perhe (Anna ja Aaro) saapuivat veneelle Sunnuntaina iltapäivästä ja Tomi poistui paatilta kukonlaulunaikaan seuraavana maanantaina kotimatkalle.  Tästä sitten alkoi perhe Vunnelin kesälomaseikkailu.

Matkaa kertyi 200,2 NM.